Veneillessämme Alleppeyn kanavilla kohtasimme kolme yllätystä – yksi ropisi, yksi yskitti ja yhdellä oli terävät kynnet.

Backwaters (jäykästi suomennettuna takavedet) on mielestäni se tärkein syy lähteä Keralaan. Kirjoitin jo aiemmin elämyksellisestä kanavaristeilystämme Kumarakomissa. Odotin Alleppeyssa jotakin samantapaista. Alku olikin tuttua, mutta sitten saimme kokea ihan muuta.

Meillä ei ollut aavistustakaan, mistä shikara-veneitä voisi vuokrata, mutta pieni vilkaisu riitti: niitä kellui tyhjillään pitkässä rivissä kaupungin keskustaa halkovalla kanavalla. Tarjontaa oli niin paljon, että saatoimme valita arviolta viidestäkymmenestä erilaisesta paatista mieleisemme. Hinta oli hieman halvempi kuin Kumarakomissa: alle 5 euroa tunnilta.

Matka alkoi kauniissa auringonpaisteessa. Tuoleissa oli mukavat pehmusteet ja maisemat olivat kauniit. Muuta ei tarvittukaan.

Pääsimme liikkeelle.

Pääsimme liikkeelle.

Hetken kuluttua seurasimme proomuja, jotka kuljettivat riisisäkkejä.

Hetken kuluttua seurasimme proomuja, jotka kuljettivat riisisäkkejä.

Shikara-veneen keulassa oli paras paikka maisemien tarkkailuun.

Shikara-veneen keulassa oli paras paikka maisemien tarkkailuun.

Yllätys numero yksi oli varsin perinteinen: alkoi sataa. Yhtäkkiä taivas tummui ja pisarat ropisivat kanavan pintaan saaden aikaan hauskan äänen. Mikäs meillä oli ollessa, katoksen alla suojassa. Ilma oli hautovan lämmin ja tyyni. Kuuntelimme ja katselimme sadetta nojatuoleissamme kuin kuninkaalliset.

Maisema tummui.

Maisema tummui.

Plip plop.

Plip plop.

Toinen yllätys leijaili ensin nenäämme ja sitten silmiimme. Savua! Läheisellä pellolla ilmeisesti poltettiin jotakin. Matkamme jatkui kanavaa pitkin juuri siihen suuntaan, eikä kuljettajamme tuntunut savusta hätkähtävän. Kai siitä siis pääsisi läpi.

Mies paimentaa ankkoja. Savu hiipii.

Mies paimentaa ankkoja. Savu hiipii.

Jonkin verran savua.

Jonkin verran savua.

Vähän enemmän savua.

Vähän enemmän savua.

Huh - köh köh!

Huh – köh köh!

No hälvenihän se lopulta.

No hälvenihän se lopulta.

Savu jää taakse.

Savu jää taakse.

Kuljettaja kysyi meiltä, haluaisimmeko ostaa vaikkapa kahvit ja jäätelöt. Ai haluaisimmeko! Missä on lähin ravintola? Parkkeerasimme pienen Vishnu-nimisen kuppilan eteen, ja siellä kohdallemme sattui kolmas yllätys. Se tuli ihan pyytämättä ja yllätyksenä olkapäälle.

Joku turistipariskunta oli samassa paikassa nauttimassa lounasta.

Joku turistipariskunta oli samassa paikassa nauttimassa lounasta.

Ei voi olla totta! Onko se elävä? Siis on?

Ei voi olla totta! Onko se elävä? Siis on?

Vähän jännittää. Kynnet ovat aika terävät.

Vähän jännittää. Kynnet ovat aika terävät.

En olisi itse missään tapauksessa pyytänyt haukkaa olkapäälle – eläinten käyttö turistien huvina on vähintäänkin arveluttavaa. Ravintolan omistaja halusi kuitenkin näyttää lintua meille, ja kohta jo tunsin piikikkäät varpaat puseron hihan läpi. Ajattelin mielessäni, ettei ole oikein, että viaton eläin valjastetaan tulonlähteeksi. Yllätyksekseni mies ei kuitenkaan pyytänyt rahaa. Ehkei hänellä ollutkaan taka-ajatuksia.

Meille esiteltiin linnun kotipesä – se sijaitsi ravintolan seinustalla suojaisan katoksen alla, puoliksi leikatussa muovitynnyrissä, jossa oli pehmusteita. Oikeastaan se näytti aika mukavalta. Ja hetkinen – pesässä oli toinenkin haukka! Niillä oli ruokaa ja juomaa. Tarkistin vaivihkaa lintujen jalat: ei renkaita, ei ketjuja. Ne olivat kokonaan vapaita.

Omistaja kertoi, että hän oli löytänyt ensimmäisen haukan loukkaantuneena ja hoitanut sen kuntoon. Lintu oli omaehtoisesti jäänyt asustelemaan ravintolan nurkalle. Sen seuraan oli sittemmin tullut muutama kaverikin ruuan houkuttelemana.

Olen viime  aikoina lukenut eläinten kaltoinkohtelusta eri maissa, varsinkin Aasian turistikohteissa. Ehkä nuo jutut ovat jättäneet niin syvän jäljen, että silmäni on herkistynyt liikaa. Ei villieläimen ja ihmisen yhteiselossa välttämättä aina ole pahaa. Toivon leppoisaa tulevaisuutta noille haukoille – ympäristö niillä ainakin on mitä kaunein ja viihtyisin!

Paluumatkalla ohitimme ekologisen taloveneen, josta kiinnostuin. Ensi kerralla Keralassa vuokraamme kyllä tällaisen!

Paluumatkalla ohitimme ekologisen taloveneen, josta kiinnostuin. Ensi kerralla Keralassa vuokraamme kyllä tällaisen!

Mielenkiintoinen seikka Keralasta: kommunistinen puolue on siellä voimissaan ja punaliput liehuvat monin paikoin katukuvassa. Tällä venelaiturilla bongasimme myös Che Guevaran (tai jotain sinnepäin...)!

Mielenkiintoinen seikka Keralasta: kommunistinen puolue on siellä voimissaan ja punaliput liehuvat monin paikoin katukuvassa. Tällä venelaiturilla bongasimme myös Che Guevaran (tai jotain sinnepäin…)!

Risteily sai hyvän arvosanan. Haukka nosti kyllä pisteitä!

Risteily sai hyvän arvosanan. Haukka nosti kyllä pisteitä!