Se kuulosti niin hyvältä: kakskyt-kakskyt. Tästä vuodesta piti tulla ehkäpä se kaikkien aikojen matkavuosi – tai ainakin suunnitelmat olivat suuret!
Tämän jutun voi jo kirjoittaa, vaikkei vuosi ole edes puolivälissä. Paljastan, mihin ulkomaan matkakohteisiin en tänä vuonna lähtenyt (tai tule lähtemään). Koronakriisiä edeltäneet suunnitelmat tuntuvat nyt vähän noloilta, ja ajattelin ensin pitää ne ihan omana tietonani. Tilanteen pitkittyessä päätin nyt kuitenkin jakaa ne teidän kanssanne. Enhän tietenkään ole ainoa, jolta on tänä vuonna KAIKKI PERUTTU.
On ollut oikeastaan iloinen yllätys huomata, että suunnitelmien peruuntuminen ei harmita. Ehkä ajatus matkailusta Suomen rajojen ulkopuolella on jo riittävän pitkään tuntunut utopistiselta unelmalta. Tilalle on tullut kaikenlaisia muita ajatuksia, joista voisin myös ehkä joskus kertoa.
Mutta asiaan… tässä ne kohteet nyt tulevat. Olisitko arvannut?
1. Malediivit – aina ei voi voittaa!
Vuosi alkoi hienosti, sillä sain kutsun lehdistömatkalle Malediiveille. Toisin sanoen, juuri kun pandemia oli ottamassa ensiaskeleitaan, minä etsin kaapin perältä uikkareita ja sandaaleita. ”Tuskin se nyt ainakaan heti tuollaiseen saarivaltioon iskee.” No ei iskenyt heti, mutta maailma alkoi sulkeutua sellaista tahtia, että maaliskuinen reissu peruuntui. Harmi – olisin niin mielelläni käynyt ottamassa selvää, kuinka esim. ekoturismi ja korallien suojelu Malediiveilla toimii – ja kertonut siitä teillekin.
2. Firenze – Lucy pääsi sinne, minä en
Olen jo 1980-luvulta saakka ollut elokuvan A Room With A View (Hotelli Firenzessä) suuri fani. Leffa pohjautuu E.M. Forsterin samannimiseen kirjaan vuodelta 1908. Teini-ikäisenä nappasin sen kirjaston poistokorista englanninkielisenä painoksena. Kaikki nämä vuodet se on ollut hyllyssäni, ja nyt VIHDOIN alkuvuodesta 2020 sain sen luettua! Olipa muuten koukeroista kieltä ja pitkiä lauseita. Kirjan innoittamana päätin lähteä huhtikuussa yksikseni Firenzeen ja kulkea siellä päähenkilön Lucy Honeychurchin jalanjäljissä tarinan oikeilla tapahtumapaikoilla. Suunnitelma oli mielettömän hyvä ja aiheesta olisi saanut upeaa sisältöä vaikka mihin! Ehdin jo lähes varata lennotkin. Älkää please varastako tätä ideaa, sillä saatan vielä joskus toteuttaa sen!
3. Granada – eroon Espanja-häpeästä
Minulla on sellainen todella nolo salaisuus, etten ole koskaan käynyt Espanjassa. (Siis kaikkihan ovat käyneet Espanjassa!) Halusin lopultakin eroon moisesta häpeästä ja suunnittelin jo kovaa vauhtia lähteväni pienelle kulttuurikierrokselle Andaluciaan. Olisin voinut lentää Malagaan ja jatkaa sieltä Granadaan ihailemaan Alhambran palatsia ja muuta arkkitehtuuria. Matka olisi ajoittunut toukokuuhun, ja mukaan olisin todennäköisesti ottanut toisen lapsistani. No niin… ehkä joskus.
4. Jaava ja Bali – mitä oikein kuvittelin?
Tämä neloskohta on vähän niin ja näin, mutta listataan sekin. Kaikkein hurjimmissa suunnitelmissa meillä väläyteltiin sellaista mahdollisuutta, että lähtisimme kesällä koulujen loputtua noin kuukaudeksi Indonesiaan. Junalla Jakartasta koko Jaavan halki, pysähdykset ainakin Yogyakartassa ja Borobudurissa, ja lopulta vähän seikkailua Balin sisäosien viidakoissa ja vesiputouksilla. Ehkei se olisi toteutunut, sillä kesällä on usein paljon muutakin ohjelmaa. Nyt voin vain todeta: ai luoja, tuollaistako on päässäni pyörinyt?
Balilla me olimme jo vuonna 2017, ja siitä voi lukea täältä!
5. Marokko – kaukorakkauteni jäi edelleen etäiseksi
Olen kauan sitten käynyt Marokossa ja siitä saakka haaveillut pääseväni sinne uudelleen. Suunnittelimme lähtevämme Marokkoon jo hiihtolomalla helmikuussa, mutta emme löytäneet sopivia lentoja. Marokko olisi joka tapauksessa ollut paljon helpompi ja toteutuskelpoisempi idea kuin kaukainen Indonesia. Siirsimme sen syyslomakohteeksemme, mutta jo nyt on helppo sanoa, ettemme ole menossa. En siis joudukaan pohtimaan, olisiko parempi valita Marrakech ja Ait-Ben-Haddou vai Fez ja Chefchaouen. Sitä ehtii miettiä toistekin.
6. Lisäksi ehkä Portugali
Olen jo pitkään halunnut käydä Portugalissa, ainakin Lissabonissa ja Sintrassa (tosin en tiedä, millä ihmeen ajalla se olisi tänä vuonna onnistunut). Nyt kun kaikki reissut peruuntuivat, on helppo ajatella, että olisinhan saattanut sinnekin lähteä. Melko varmasti! 😀
Mutta hei, yksi matka sentään onnistui!
Kävimme helmikuussa ihan oikeasti TUNISIASSA. En silloin vielä ymmärtänyt, kuinka tärkeä tuo matka tulisi minulle tänä vuonna olemaan ja kuinka fiilistelisin sitä pitempään kuin ehkä aioinkaan. Olen nyt kiitollinen, että päätimme hetken mielijohteesta lähteä, vaikka Malediivit ja Firenze siinä vaiheessa jo siinsivät silmissä. Tunisia olikin lopulta se vuoden ainoa mahdollisuus käydä ulkomailla.
Yllätys: koronakriisi vähensi stressiä
Yksi asia on sanottava. Viime aikoina on yhä enemmän käyty keskustelua lentomatkailun ympäristöhaitoista, ja kyllähän tämä pandemia on ollut todella tehokas pysäytin. En ole luopumassa lentämisestä, mutta olen miettinyt sen vähentämistä. Mieluiten matkustaisin harvoin ja viipyisin kohteessa pitkään. Nyt se on hankalaa koulun loma-aikojen puitteissa, mutta myöhemmin elämässä aion ehdottomasti panostaa tällaiseen matkailuun (jos siihen vielä tulee mahdollisuus).
Koronakriisi on myös rauhoittanut levotonta mieltäni. Yksi stressitekijä on poistunut kokonaan elämästäni ainakin toistaiseksi, kun ei ole tarvinnut miettiä matka-aikatauluja ja lentojen varaamista. Myönnän, että se on tuntunut helpottavalta. Vaikka rakastan matkustamista, en ole koskaan päässyt sinuiksi suunnittelustressin, pakkausstressin ja lähtöstressin kanssa. Lisäksi, uskokaa tai älkää, minulla on melko paha lentopelko. Nyt koronavirus on antanut syyn olla matkustamatta ulkomaille, ja on siinä näköjään hyvätkin puolensa.
Tulossa taas: kesä kotimaassa
Onnea Suomi, vietämme kesää 2020 kotimaan kohteissa – aivan kuten viime vuonnakin. Nyt kun olen asiaa ajatellut, on fiilis oikeastaan aika hyvä! Kotimaanmatkailu on kivaa.
Kaksi kohdetta on jo selvillä. Ne sijaitsevat aivan eri puolilla Suomea, ja molemmat ovat meille ennestään täysin tuntemattomia. On hienoa huomata, että kotimaassa riittää edelleen niin paljon nähtävää – vaikka olemme aiemminkin tehneet lukuisia autoreissuja vähän siellä sun täällä.
Pian kerron, minne olemme menossa. Meille saa myös ehdottaa käyntikohteita. Kyllä tästä hyvä kesä tulee!
toukokuu 31, 2020 at 10:42 pm
Monta mahtavaa kohdetta jäi tosiaan harmillisesti käymättä. Mutta niin kuin kirjoitit, et onneksi ole ainoa. 🙂 Minulta ei onneksi ole kuin Suomen-matka siirtynyt alkukesästä alkusyksyyn. Hauska muuten tuo idea seurata romaanihahmon jalanjäljissä!
kesäkuu 6, 2020 at 10:34 am
Toivottavasti pääset syksyllä Suomeen! Pidetään peukkuja.
Mulla on paljon ideoita, joiden toteutus on jäänyt roikkumaan – jopa vuosikymmeniksi! 😀 Tuon Firenze-jutun aion kyllä vielä joskus tehdä, sen olen nyt päättänyt.
kesäkuu 1, 2020 at 12:35 pm
Samanlainen kesä on mullakin tiedossa (ja varmasti monella muulla). Mutta, todellakin uskon, että v**uttaa, kun noin monta matkasuunnitelmaa on mennyt plörinäksi koronan takia. Tuleehan niitä matkoja vielä, mutta nyt on hyvä keskittyä nauttimaan rauhoittumisesta ja Suomen luonnosta.
kesäkuu 1, 2020 at 2:05 pm
Kyllä, peruuntuneita matkoja täälläkin. Kovasti odotettuja. Toukokuu meidän piti roadtrippailla jenkeissä kaveripariskunnan kanssa ja kesällä oli tarkoitus käydä vielä Norjassa ja mahdollisesti Venäjänkin puolella. Syksyksi haaveilin jotain Balkanin kohdetta.
Nyt ei auta kuin haaveilla ja odottaa parempia aikoja.
kesäkuu 2, 2020 at 4:16 pm
Olen iloinen, että ehdimme käydä Australiassa ennenkuin pandemia pamautti rajat kiinni. Jos se matka olisi peruuntunut, niin itkisin sitä varmasti vieläkin. Pääsiäiselle olin suunnitellut pientä irtiottoa Amsterdamiin ja tulppaanipellot jo loistivat silmissäni. Se jouduttiin harmiksemme peruttamaan. Muita suunnitelmia en ollut ehtinyt tehdä, mutta normaalioloissa olisimme kesälläkin pyrähtäneet muihin maisemiin ainakin viikoksi lomaa viettämään. Lomasuunnitelmia on tehty kotimaan kohteisiin, mutta eihän tämä samalta tunnu kuin jos olisi lentoliput takataskussa. Valitettavasti! 🙁
kesäkuu 2, 2020 at 11:02 pm
No joo, on kyllä omiakin matkoja peruuntunut. Ensin Krakova ja sen ympäristö, sitten Intia ja pitkään haaveena ollut parin viikon tiikerisafari ja kolmanneksi Slovenia ja Italia. Kesällä olisi ohjelmassa pitkä Pohjois-Amerikan reissu, mutta mitä suuremmalla todennäköisyydellä sekin peruuntuu, harmi. Sinällään nuo toki ovat pieniä asioita verrattuna monen muun ihmisen ”ihan oikeisiin ongelmiin”.
Suomessa on tullut tosiaan reissattua nyt aika paljon. Se ei kuitenkaan ole oikeastaan johtunut koronasta, vaan tästä ihmeellisestä ”talvesta”, joka eteläisessä Suomessa oli. Moni luontokohde on ollut aika ainutlaatuisen näköinen keskellä talvea, kun lunta ei ole.
Kannattaa tutustua Suomen luontokohteisiin, niitä täällä riittää!
kesäkuu 3, 2020 at 10:35 am
Kääk, niin monta hienoa suunnitelmaa meni plörinäksi sulla! Meillä meni keväinen Nizza, kesäinen Islanti ja mulla vielä minireissu Berliiniin. Yllättävän vähän harmittaa, ehkä siksi kun harmitus on kollektiivista ja tälle ei nyt vaan voi mitään. Mäkin suhtaudun suurella innolla kesälomaan Suomessa! 🙂 Silmissä siintää ainakin monet eri kansallispuistot.
kesäkuu 3, 2020 at 2:37 pm
Minulla ei peruuntunut mikään lukkoonlyöty reissu, mutta kyllä ennätin Amsterdamiin lentoja katsella ja muukin Eurooppa junaillen olisi saattanut myös tulla kyseeseen. Nyt olen jo olostunut ajatukseen että ulkomaanreissuja ei tänä vuonna tule, koska lie uskallan alkaa suunnitella edes seuraavia, mutta nyt on ollut aikaa tehdä kaikkea muuta mielenkiintoista ja kotoisaa. Ja talven Aasian kohteista on niin monta postausta kirjoittamatta, että sitä kautta pääsee palaamaan niihin reissutunnelmiin.
Sun peruuntuneista kohteista omalla haavelistallani on Firenze ja minä kärsin myös Espanja-häpeää, sillä olen ollut vain Barcelonassa ja miellän sen enemmän Kataloniaksi. Taannoin lukemassani kirjassa muuten juurikin puhuttiin haaveilemasi Alhambrasta 🙂
kesäkuu 4, 2020 at 2:41 pm
Voi vitsit mitä suunnitelmia teillä oli. Tuo Malediivit kieltämättä kuulosti melko hienolle! Ehkä sitten vielä joskus kun on sen aika <3
kesäkuu 4, 2020 at 6:42 pm
Me olimme onneksi jo jokin aika sitten todenneet, että varauksia ei tehdä kerralla kuin kolmen matkan verran ja kriisin iskiessä olimme matkalla, joten peruuntuneita matkoja jäi vaan kaksi.
Toinen niistäkin on toistaiseksi vaan siirretty.
Kesä-heinäkuu on nyt suunniteltu Suomen varaan, mutta se on meille aika tavallista muutenkin kesällä – emme pidä normaalioloissa Välimeren kesäruuhkaisista saarista ja rannoista.
Elokuun osalta elättelen jo vähän Eurooppa-toiveita.
kesäkuu 6, 2020 at 5:33 pm
Mun piti lähteä maaliskuussa Meksikoon ja toukokuussa Irlantiin roadtripille. Noihin kaikki oli jo valmiina, ja mietin kolme päivää ennen Meksikon reissua, lähdenkö vai en. Sitten tuli kehotus välttää kaikkea matkustamista, ja päätin jäädä kotiin. Mitään taloudellisia tappioita ei onneks tullu, kun kaikki majoituksetkin oli molemmista reissuista sellasia, että ne pystyi perumaan ilmasiks. Tässä odottelen Finnairilta rahoja edelleen, menny nyt 10 viikkoa. Matkakumppani sai jo rahat pari viikkoa sitten. Syksylle oli tarkoitus lähteä Balkanille tai niin ikään Marokkoon, mutta mitään ei olla vielä suunniteltu tarkemmin. Tuskinpa tässä mihinkään enää pääsee.
kesäkuu 6, 2020 at 9:53 pm
Meiltä jäi muutama sama kohde väliin – ihan niin eksoottista mulla ei ollut listalla kuin Malediivit. Täytyy tunnustaa että yhä vähän vaikeuksia hyväksyä vuoden reissuttomuus, joten olen jo varoivaisesti alkanut katsella vaihtoehtoja…
kesäkuu 7, 2020 at 12:06 am
Ajatella, että ennen tuo matkustustahti on ollut ns. normaalia monille. Meilläkin peruuntui kaukomatka ja sama jatkuu varmaan syksylle, jota ei tosin ole vielä varattu.
Koronakevään hyviä puolia on mielestäni ollut pysähtyminen ja oman kulutuskäyttäytymisen tutkiminen. Maailma ja matkailu on muuttunut, se on selvää. Aika näyttää mille tasolle muutos jää. Kesä on onneksi aina ihanaa aikaa Suomessa! 🙂
kesäkuu 7, 2020 at 11:47 am
Tää postaus on hyvä idea, pitänee ehkä itsekin tehdä samasta aiheesta kun muutamat reissut on todella peruuntunut. Itse onneksi ehdin alkuvuodesta Australiaan, Dubaihin ja Berliiniin, mutta onhan tä aika jännä olla reissaamatta näin monta kuukautta 😀