Tulum, Meksiko: onhan se vaikuttavaa, että mayat rakensivat temppelinsä lähes biitsille. Tälle rauniokierrokselle kannattaa ottaa uikkarit mukaan!

Tulumin arkeologiselle alueelle järjestetään päiväretkiä kaikista Maya-rivieran lomakohteista. Me teimme retken itse – hotellimme sijaitsi parin kilometrin päässä Tulumin kylässä, ja sieltä pääsi alueelle helposti taksilla (50 pesoa, noin 3 €).

Parkkipaikalta oli melko pitkä kävelymatka lippuluukulle – olisikohan ollut kilometrin verran – mutta tien varjopuolta kävellen ja molemmilla puolilla levittäytyvää viidakkoa ihmetellen se taittui mukavasti.

Pääsymaksu alueelle oli aikuisilta 69 pesoa (kirjoitushetkellä noin 4,2 €).  Lapset (5 ja 11 v.) pääsivät ilmaiseksi. Emme ottaneet opasta vaan kiertelimme itseksemme. Myöhemmin luin, että oppaat saattavat pyytää kierroksesta järjettömiä summia – jos ei ymmärrä tinkiä. Myös eväät ja juomavesi (huom – tärkeää!)  kannattaa ostaa jostakin muualta.

Melkeinpä parasta koko käynnissä oli mielestäni vilpoisa polku, joka johti lippuluukulta raunioille. Sen varrella näimme valtavia iguaaneja, sinisenhohtoisia lintuja ja pitkähäntäisiä eläimiä, joiden nimeä en ole vielä selvittänyt. Joka puolelta kuului siritystä ja kurnutusta. Oikeaa viidakon meininkiä!

tulum-rauniot-4

Raunioilla oli paahtavaa ja hikistä, sillä avoimella paikalla Jukatanin aurinko on armoton.

tulum-rauniot-1

Suurin ja tärkein rakennuksista, El Castillo eli Linnoitus, seisoi upealla paikalla kalliolla meren äärellä.

tulum-rauniot-2

tulum-rauniot-3

Puiset portaat johtivat El Castillon vierestä alas hiekkarannalle. Moni oli nauttimassa rannasta kesken historiallisen kierroksen, ja sinnehän meidänkin tiemme johti.

tulum-rauniot-5

tulum-rauniot-6

Tultuamme pois arkeologiselta alueelta kävelimme uloskäynniltä Tulumin yleiselle rannalle. Siellä oli muutamia mukavia rantabaareja, joissa vietimme laiskaa iltapäivää. Palasimme samaan paikkaan seuraavanakin päivänä havaittuamme, että se oli meille paras.

tulum-ranta-1

Tulumissa on pitkähkön yleisen rannan lisäksi valtavan pitkä hotellialueen ranta, jonne voi kuka tahansa mennä – noin niinkuin periaatteessa. Yritimme mennä hotellialueen rannalle, mutta emme onnistuneet löytämään  mistään sellaista länttiä, jolla olisi voinut istua ja syödä omia eväitä. Hiekka tuntui aina kuuluvan jollekin hotellille tai baarille,  ja vieressä seisoi kieltokyltti. Tällainen rajoittaminen ärsytti meitä suunnattomasti, joten palasimme suosiolla yleiselle rannalle!

tulum-ranta-2

Tulumin rantoja ylistetään usein, ja kyllähän ne ovatkin todella hienohiekkaisia ja pitkiä. Pohja on uimaan mennessä kuin samettia. On kuitenkin sanottava, että olen nähnyt hienompiakin rantoja esim. Thaimaassa ja Mauritiuksella.

Tulumissa miinus tulee rantakasvillisuudesta, jota rehottaa leveänä vyöhykkeenä koko rannan  pituudelta ja jota kelluu runsaasti myös vedessä – ainakin nyt maaliskuussa 2015. Ekologisesti ajatellen on tietysti todella hienoa, ettei sitä poisteta. Uimisen ja vesirajassa kävelyn kannalta kasviton ranta olisi parempi. Hienoa hiekkaa riittää kuitenkin kasvillisuuden valtaaman rantaviivan takana pitkälle, ja rantabaareissa istuskelu on varsin miellyttävää.

Meksikossa maistuu kylmä mojito, jossa on runsaasti jäätä, limelohkoja ja mintunlehtiä. Sellaiset me tilasimme rantabaarista, happy hour -hintaan 2 yhden hinnalla. Lapset kaivoivat rannalla kuoppaa, näköetäisyydellä mutta (melkein) kuulomatkan ulottumattomissa, ja saimme hetken vain olla. Aika kivaa.

tulum-ranta-3