En pysty enää kirjoittamaan tätä blogia kertomatta erästä asiaa. Olen vältellyt viimeiseen asti sanomasta sitä, mutta tässä se nyt tulee: meillä on LOMAOSAKE!

Älkää käsittäkö väärin. Kyseessä on varmasti monelle aivan ihanteellinen lomailumuoto. En vain ole koskaan mieltänyt itseäni potentiaaliseksi lomaosakkeen käyttäjäksi – vaan päinvastoin viimeiseksi henkilöksi, joka sellaiseen voisi sekaantua. Mutta minkäs teet, kun kumppanillasi on lomaosake jo valmiiksi hankittuna. On vain pakko hyväksyä asia – ja hyödyntää sitä perhanan osaketta! 🙂

Mieheni puolustukseksi on sanottava, että hän on aikoinaan onnistunut hankkimaan lomaosakkeen käsittämättömän halvalla – olemalla ensimmäisten asiakkaiden joukossa, kun intialainen Club Mahindra aloitti toimintansa. Ei siis puhuta suomalaisista summista, ja kyllä se osake on jo moneen kertaan maksanut itsensä takaisin. Olemme käyttäneet sitä muutaman kerran Intiassa reissatessamme, ja siellä se onkin varsin kätevä. Suomessakin olemme tehneet useita kesäreissuja paikkoihin, joihin ei olisi ilman osaketta tullut lähdettyä.

Ehdottomasti paras testaamamme kohde on ollut Kivijärvellä sijaitseva Hannunkivi, jossa pääsee ihan oikeaan kesämökkitunnelmaan kauniissa metsä- ja järvimaisemassa – jos ei hirveästi käännä päätään sivuille. (Silloin näkyy hieman liikaa samanlaisia mökkejä.) Olemme olleet Hannunkivessä jo kahdesti, ja se kertoo paljon. Tänä vuonna valintamme oli kuitenkin Kuusamo, jossa majoituimme Holiday Club Kuusamon Tropiikissa. Se on jo pari astetta järeämpi lomaosake”paratiisi”.

Holiday Club Kuusamon Tropiikki

Alueella on monenlaisia loma-asuntoja. Kaikki, mitä nyt kirjoitan, perustuu kokemuksiimme Kuusamon Tähti -nimisessä talorykelmässä, huoneistossa A2.

Otetaan ensin hyvät puolet. Ovathan ne loma-asunnot ihan hitsin helppoja. Varusteita löytyi joka lähtöön, monet parempia kuin kotona. Oli hienot pesukoneet, kuivauskaapit (jestas miten kätevä!) ja kaiken maailman koneet, joita ei edes tiennyt tarvitsevansa. Oli saunat, grillit ja vempeleet. Kaikki keittiövälineet aseteltu millintarkasti paikoilleen. Tunnelma oli jopa aavistuksen ylellinen, ainakin siihen asti, kun omat tavarat levisivät asuntoon.

Sitten ne huonot. Holiday Club -alueet rakennetaan pitkälti kaatamalla ensin kaikki puut ja muokkaamalla maasto tasaiseksi jollain möyhimellä, jonka jälkeen isketään standardimalliset talot keskelle kenttää. Ympärille valetaan reilu kerros asfalttia. Tulos: “rentouttava” terassi, josta esteetön näkymä suoraan parkkipaikalle – ja parkkipaikalta vastaavasti terassille. Yksityisyys: nolla. Luontokokemus: miinus yksi.

Holiday Club Kuusamon Tropiikki.

Ihan oikesti hei: Kuusamoa sanotaan Pohjolan luontopääkaupungiksi. Eikö näitä holidayclubeja muka voi suunnitella maastoa kunnioittaen, kaikkia puita kaatamatta? Jos jätettäisiin edes puolet asfaltista levittämättä? No, minähän en tietenkään siitä päätä… ja ehkä joku muu lomailija jopa tykkää? (Silmien pyöritystä.)

Oli miten oli, täällä me majoituimme. 3 h + k ja saunaosasto. Oli helppoa. Minä ihastuin kai eniten siihen kuivauskaappiin, samanlaiseen, johon olen tutustunut aiemmin päiväkodin eteisessä. Saisipa sellaisen kotiin! Vaikka eihän se meillä 50-lukulaisessa Munkkivuoressa mihinkään mahtuisi.

Ensimmäisenä päivänä kävimme tutkimassa ympäristöä. Oli hervottoman iso hotelli- ja kylpylärakennus, Angry Birds Activity Park -sisäleikkipuisto (arvatkaa vain kävimmekö siellä myöhemmin), golfkenttä ja lisää parkkipaikkaa. Näytän tässä kuitenkin vain sitä maisemaa, jota halusin kuvata. Vastapäinen leirintäalue mökkeineen näytti kivalta!

– Miksei me yövytä noissa pikkumökeissä? kysyivät lapset. – Niissä on ulkovessat, vastasin.

No mitä sitten?Jaa, hyvä kysymys!

Lisäys: Alueen nimi on Petäjäkylä, ja siellä on myös hyvin varusteltuja loma-asuntoja sisävessoineen! :)

Holiday Club Kuusamon Tropiikki.

Holiday Club Kuusamon Tropiikki.

Holiday Club Kuusamon Tropiikki.

Holiday Club Kuusamon Tropiikki.

Se loma-asunnon kuivauskaappi tuli muuten tosi tarpeeseen. Kerron miksi.

Lähtömme Helsingistä oli varsin kaoottinen. istuimme lopulta autossa ja mies käynnisti moottorin. – Hei kenen kasseja tuolla nurmikolla lojuu? Onko ne meidän? huudahdin auton nytkähtäessä liikkeelle. Kävi ilmi, että joku perheenjäsen oli kiikuttanut tavaroita valmiiksi pihalle puun alle odottamaan, eikä niitä oltu pakattu autoon ollenkaan!

Tosi mukavaa, etteivät vaatteet jääneet viikoksi nurmikolle – olisi tullut perillä aika kallis reissu Kuusamon Prismaan. Mutta hetkeä aiemmin sattunut rankkasade oli kastellut kassit sisältöineen läpimäriksi. Aivan vettä valuviksi. Uitetuiksi.

Olen lähes varma, ettei tällaista voi sattua kellekään muulle kuin meille. Pienen epätoivoisen hetken jälkeen totesimme, ettemme me olisi me ilman tällaisia selkkauksia. Sähläily on tärkeä osa elämäntapaamme, joten pidetään siitä jatkossakin kiinni. Siis märät kassit autoon ja menoksi!

Ja perille päästiin, pitkän ajon jälkeen. Juuri kun olimme ylittäneet Kuusamon rajan, repesi taivaalle täydellinen sateenkaari. Seuraavassa mutkassa autoamme tuli saattamaan kaksi poroa verkkaiseen tahtiinsa. Ilmassa oli kaikki merkit onnistuneeseen lomaan. Asfaltin ympäröimä talomme Kuusamon Tropiikissa oli hyvä tukikohta, kun lähdimme tutkimaan lähiseudun luontoa. Siitä enemmän seuraavissa postauksissa.

kuusamo-sateenkaari

kuusamo-porot-2