Oletko joskus ihmetellyt, mitä tarkoittaa Cittaslow? Kesäinen Kristiinankaupunki kutsui meidät ottamaan selvää – ja mehän menimme!
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Visit Kristiinankaupunki
Cittaslow kuulostaa sanana mukavalta. Kun pyörittelen sitä mielessäni, karkaavat ajatukseni Italiaan: ihanaan vanhaan pikkukaupunkiin, jossa kirkonkellot soivat, torilta saa luomutomaatteja ja elämä on leppoisan yksinkertaista. Sellainen paikka olisi ehdottomasti minun matkakohteeni.
Mielikuva on siinä mielessä oikea, että juuri Italiasta Cittaslow-liike onkin lähtöisin. Vuonna 1999 syntyneen liikkeen pääpaikka on Orvieto noin 120 kilometriä Roomasta pohjoiseen. Sieltä Cittaslow on levinnyt maailmanlaajuiseksi verkostoksi, jonka kuvaus kuuluu: Rete Internazionale delle città del buon vivere (International network of cities where living is good). Toisin sanoen Cittaslow on hyvää elämää vaalivien pikkukaupunkien kansainvälinen verkosto.
Cittaslow-kaupungit ovat vahvoja yhteisöjä, jotka keskittyvät asukkaittensa elämänlaadun parantamiseen. Movimento Cittaslow eli The Slow Cities movement on saanut alkusysäyksensä slow food -filosofiasta, jota on laajennettu koskemaan kaikkia elämänalueita. Sen tunnukseksi sopiikin mainiosti oranssi kotilo, hidas eläin. Cittaslow-arvoja ovat esimerkiksi ekologisuus ja kestävä kehitys, historian ja perinteiden vaaliminen, kiireetön elämänrytmi ja paikallisuuden kunnioittaminen.
Cittaslow-jäsenyys on tarkoitettu pikkukaupungeille, joissa on alle 50 000 asukasta. Jäsenyyden saadakseen kaupungin on käytävä läpi pitkällinen hakuprosessi ja täytettävä 55 erilaista kriteeriä, joiden perusteella status voidaan myöntää. Nykyisellään verkostoon kuuluu 262 kaupunkia ympäri maailmaa. 90 niistä sijaitsee Italiassa, mutta mukana on kaupunkeja aina Kiinaa, Kolumbiaa ja Etelä-Afrikkaa myöten. (Kaikki Cittaslow-kaupungit näkyvät kartassa, joka löytyy nettisivuilta: http://www.cittaslow.org).
Meillä Suomessa Cittaslow-kaupunkeja on vain yksi: länsirannikolla noin 100 kilometriä Porista pohjoiseen sijaitseva Kristiinankaupunki, joka on ollut verkoston jäsen vuodesta 2011. Jäsenyydestä on tullut kaupungille myös matkailuvaltti.
Vuonna 1649 perustettu Kristiinankaupunki tunnetaan idyllisenä pikkukaupunkina, jossa on harvinaisen kaunis ja hyvin säilynyt historiallinen puukeskusta. Mutta miten on – voiko suomalaisessa pikkukaupungissa tavoittaa Cittaslow-tunnelman? Kun meidät heinäkuussa 2019 kutsuttiin tutustumaan Kristiinankaupunkiin, halusimme ehdottomasti ottaa selvää.
Jo ennen reissua teimme leikkimielisen testin Kristiinankaupungin matkailusivuilla selvittääksemme, kuinka Cittaslow-aate istuisi meille. Eihän se yllättävää ollut: tulos 19/20 eli erinomainen match. (Käy sinäkin kokeilemassa!)
Varo Kristiinankaupunki, kovaääniset stadilaiset tulevat!
Automatkalla Helsingistä Kristiinankaupunkiin sattui valtava rankkasade, josta oli myöhemmin odottamatonta hyötyä. Kerron kohta.
Saavuimme kaupunkiin perjantai-iltana tavalliseen äänekkääseen tyyliimme, mutta jo hetken kuluttua pysähdyimme miettimään, pidimmekö kenties liikaa meteliä. Myös vauhtimme saattoi olla hiukan turhan hosuva. Huomasimme, että meillä olisi vielä paljon opittavaa Cittaslow-elämästä. Ja aikaa vain yksi viikonloppu!
Sateen jälkeen kaupungin keskustassa oli hiljaista, kaunista ja pysähtynyttä. Isompi lapsi nappasi majapaikastamme käyttöönsä polkupyörän, pienemmällä oli oma potkulauta mukana. Sinne menivät että viuhahti! Potkulaudan pyörät tuottivat hiljaisilla kaduilla samantapaisen äänen kuin matalalla jyrisevä lentokone. Varmasti ainakin puoli kaupunkia kuuli, missä liikuimme.
Jo päättynyttä rankkasadetta saimme kiittää siitä, että heti ensimmäisen puolen tunnin sisällä koimme iloisen yllätyksen. Törmäsimme siihen Cittaslow-kotiloon, liikkeen keulakuvaan! Polvistuin innoissani märälle asvaltille, otin kotilosta kuvia ja siirsin sen sitten turvaan, ettei se liiskautuisi liikenteen alle. (Niin helsinkiläinen ajattelee. Autoja ei kyllä näkynyt missään, ei yhden yhtä!)
Myöhemmin mietimme, että Cittaslow-eläimeksi sopisi hyvin myös kadun laitaa lyllertävä pönäkkä mutta yllättävän vikkelä siili, josta emme ehtineet napata kuvaa.
Krepelin ja Cittaslow-hetki
Majapaikkamme, historiallinen Hotelli Krepelin, teki hitaaseen ja hyvään elämään sujahtamisesta helppoa. Keskeisellä paikalla vanhankaupungin ytimessä pääsimme mukavalla tavalla osallisiksi pikkukaupungin elämänmenosta. Tunsimme olevamme paremminkin vieraita kuin turisteja, mikä onkin yksi Cittaslow-matkailun kriteereistä. (Voit lukea lisää majoituskokemuksestamme tästä artikkelista!)
Oma Cittaslow-hetkeni oli se, kun lapset alkoivat täyttää ristisanatehtäviä matalasta ikkunasta pilkistävässä valossa, yläkerran vanhalla lankkulattialla maaten. Tunsin jotain sellaista kuin kauan sitten maalla – yksinkertaisen, onnellisen tunteen, johon ei tarvittu mitään ihmeellistä. Nykyajan laitteisiin tottuneille ihmisille sellaiset kokemukset ovat arvokkaita ja opettavaisiakin. Niitä saisi olla useammin.
Pienessä kaupungissa ehtii enemmän!
Hassua kyllä, viikonloppu Kristiinankaupungissa tuntui paljon pidemmältä kuin viikonloppu Helsingissä. Vaikka teimme kaiken hitaasti, ehdimme enemmän. Osittain se johtui tietysti siitä, että kaupungin keskusta-alue oli niin kompakti ja nähtävyydet kävelyetäisyydellä. Väitän kuitenkin, että myös verkkaisella ja rauhallisella ilmapiirillä oli oma osuutensa. Emme tunteneet itseämme samalla tavalla väsyneiksi kuin suurkaupungeissa käydessämme. Sellaista taitaa olla onnistunut Cittaslow-matkailu.
Olen kirjoittanut Kristiinankaupungin nähtävyyksistä jo Matkaston jutussa – käy katsomassa!
Millaista olisi asua Cittaslow-kaupungissa?
Aivan hotellimme lähellä sijaitsi Suupohjan Sanomien toimitus. Huomasin miettiväni: olisinkohan siellä töissä, jos asuisin Kristiinankaupungissa? En luultavastikaan, sillä viihdyn yrittäjänä. Ehkä kuitenkin avustaisin lehteä silloin tällöin. Voisin kirjoittaa kulttuurista ja vapaa-ajasta, niin kuin nytkin. Pienessä, paikallisessa mittakaavassa.
Havahduimme myös katselemasta kauniita taloja. Asuisimmeko sellaisessa, jos elämämme olisi täällä? No tietysti! Piha pitäisi olla, puutarhakalusteet (sellaiset tyylikkään vanhanaikaiset) ja paljon kukkaistutuksia. Oven pielessä nojallaan polkupyörät. Lapset voisivat kiinnittää puiden väliin riippumattonsa. Kahvittelisimme ulkona, paitsi kun olisi liian kylmä – silloin joisimme kahvit lasikuistilla. Alkaisin pitää sisustusblogia, johon kuvaisin kauniisti tapetoituja huoneitamme ihanine vanhoine yksityiskohtineen. (No tuo viimeinen on kyllä toiveajattelua. Ei meillä olisi koskaan niin siistiä, että voisin kuvata kotiamme nettiin!)
Kristiinankaupunki, eläinten valtakunta
Lauantai-iltana, toisena iltanamme Kristiinankaupungissa, kävin vähän itsekseni kävelemässä. Tapasin kadulla ystävällisen kissan ja otimme kokonaisen sarjan yhteiskuvia kännykällä.
En ensin huomannutkaan, mutta sitten asian huvittavuus hiipi hiljalleen mieleeni: kyykin keskellä katua juttelemassa kovaan ääneen kissalle, ja se tuntui aivan normaalilta.
Hetken kuluttua tapasin toisenkin, mustavalkoisen kissan, mutta se oli vähän ujompi. Sitten siihen lyllersi vielä yksi siili, joka juoksi aivan kengänkärkieni editse ja hävisi talon alle. Juttelin niillekin. Kotilo ei sillä kertaa näyttäytynyt; ehkä se olisi liikkeellä taas seuraavan sateen jälkeen.
Cittaslow-filosofiassa ei ainakaan minun huomatakseni mainita erikseen eläimiä, mutta mielestäni siinä olisi kyllä lisäyksen paikka. Kaupunki, jossa eläimet ja ihmiset asuvat niin luontevasti rinnakkain ja kommunikoivat keskenään, on ehdottomasti cittaslow!
Cittaslow on yhteishenkeä
Yhdestä asiasta olen matkamme jälkeen huomannut, että Kristiinankaupunki todellakin on oikea Cittaslow-kaupunki. Se on se, miten seudun asukkaat itse suhtautuvat omaan kotipaikkaansa.
Kristiinankaupungin matkailukartasta löytyvässä tekstissä sanotaan: ”Cittaslow-kaupungeille on tunnusomaista se, että asukkaat ovat hyvin kiintyneitä kuntaansa ja heillä on vahva identiteetti ja me-henki. Koska koko Kristiinankaupunki on asukkaiden yhteisten etujen kannalta tärkeä, toivomme kaikkien osallistuvan Kristiinankaupungin markkinointiin.”
Ja sen he todella tekevät!
Mistäkö tiedän? No, julkaistuani ensimmäisen Kristiinankaupunki-aiheisen artikkelini olen saanut kaupunkilaisilta viestejä. He ovat myös tykänneet jutusta tai jakaneet sitä yli 2250 kertaa, mikä on aivan käsittämätön luku. Kiitos kristiinankaupunkilaiset, tack! Olette osoittaneet, että kaupunkinne on ihan syystä valittu Cittaslow-verkostoon.
Lue lisää Kristiinankaupungin matkailumahdollisuuksista täältä: visitkristinestad.fi
ja kurkkaa Kristiinankaupungin Cittaslow-esittelysivu täältä: www.cittaslow.org/network/kristinestad