Koronapandemian jälkiä paikkaillaan yhä. Minun tapani päästä eteenpäin on nyt kirjoittaa aiempaa avoimemmin työhöni liittyvistä asioista. Tervetuloa siis kurkistamaan kulissien taakse!
Tässä ensimmäinen koostepostaus, josta kerroin aiemmin. Listaan viime aikoina tapahtuneita asioita, joista en tekisi erillistä juttua, mutta joita on kuitenkin kiva nostaa esiin.
Siis mietitäänpä. Edellisellä kerralla kerroin opiskeluistani Helsingin yliopistossa. Mitä muuta olen tehnyt kevään aikana?
Ensin ajattelin, etten ole tehnyt juuri mitään mainitsemisen arvoista. Jos totta puhutaan, julkaisunapin painaminen on edelleen vähän vaikeaa, enkä ole sen vuoksi kirjoittanut ollenkaan niin paljon kuin olisin halunnut. Säännöllisempää julkaisurytmiä ei ole vielä muodostunut, ja sen vuoksi tunsin jo vähän epäonnistuneeni koko yrityksessä.
Mutta mutta. Tämä teksti olikin oikein hyvä ajatusharjoitus, sillä pikku hiljaa mieleeni alkoi tulla monenlaista muuta. (Tätä kannattaa ehdottomasti kokeilla myös siellä kotona! Kysy itseltäsi: mitä olen saanut aikaan viime viikkoina? Kirjoita asiat vaikka paperille ja tarkastele niitä.)
NO, MINÄ OLEN TEHNYT AINAKIN NÄMÄ:
Vaihdoin blogin ulkoasua
Sivupohjan vaihtaminen on usein ns. bloggaajan painajainen, sillä operaation toteuttaminen saattaa kestää kuukausia – varsinkin, jos teknisiä ongelmia ilmenee. Voin kuitenkin nyt ylpeänä ilmoittaa, että Mangostaniassa on uusi, toimivampi sivupohja – eikä aikaa mennyt kuin pari päivää! Kokeilin rohkeasti, koska lähtötilanne oli todella huono: en ollut vuosiin koskenut blogin ulkoasuun ollenkaan, ja se oli tekniikaltaan pahasti vanhentunut. Vähän on vielä viilaamista mm. suomenkielisissä käännöksissä (ne ovat paikoin omituisia) ja toki ulkoasussakin, mutta muuten sivusto näyttäisi toimivan nyt paremmin kuin ennen. Iso helpotus!
Editoin tietosivuja
Mitäs hirveetä hölynpölyä mulla on täällä, kysyin itseltäni, kun aloin silmäillä kauan sitten kyhäämiäni sivuja. Osassa tiedot olivat jopa 5-6 vuoden takaa. Vinkki meille kaikille sivustojen ylläpitäjille: älä koskaan, ikinä kirjoita mitään aikasensitiivistä, ajatellen, että kyllähän jokainen vähintään kerran vuodessa katsoo sisällöt läpi ja tekee niihin tarvittavat korjaukset. Ei muuten katso eikä tee! Minulla on nyt työ siinä vaiheessa, että pahimmat asiavirheet on editoitu näkymättömiin ja osa sivuista siirretty luonnos-tilaan, kunnes saan ne asianmukaiseen kuosiin. Työ jatkuu vielä.
Julkaisin Lissabonin vinkkijutun
Korona-aikana kynnys julkaista matkailujuttuja kasvoi jostakin syystä ylitsepääsemättömäksi. Nyt tuntuikin todella hyvältä saada julkaistua Lissabon-juttu Matkasto-verkkolehdessä. Useampi on jo kuulemma käyttänyt sitä oman matkansa suunnitteluun, ja siellä se nyt jatkossakin tekee omaa hiljaista työtään eli kerää google-osumia. Seuraavaksi vuorossa olisi pienen Porto-jutun kirjoittaminen – kuvat siihen on jo valittu ja editoitu. Ihan hyvinhän kirjoittaminen siis sujuu – nyt vain tarvitaan reilusti lisää vauhtia.
Hiljaiselon jälkeen tuntuu turvalliselta kokeilla julkaisua ensin muutamalla ei-kaupallisella jutulla – sen jälkeen on taas mukavampi tehdä yhteistyötä matkakohteiden ja matkailuyritysten kanssa. Haluan varmistaa, että puitteet yhteistöille ovat varmasti kunnossa.
Osallistuin Matkailutoimittajien killan vuosikokoukseen
Olen kyllä kaikki nämä vuodet tiennyt Matkailutoimittajien killan olemassaolosta, mutta tarvittiin pieni tönäisy, että sain vihdoin liityttyä mukaan reilu vuosi sitten ystäväni houkuttelemana. En valitettavasti päässyt viime keväänä vuosikokoukseen Hollannin-reissumme takia. Sain kuitenkin vähän tuntumaa killan toimintaan, kun kesällä 2022 muutamia sen jäseniä oli retkellä Tammisaaressa tutustumassa taloomme, Villa Matkastoon. Tämän kevään vuosikokouksessa olin vihdoin virallisesti paikalla – oli mukava ilta!
Ilmoittauduin mediaretkelle
Huomasin korona-ajan päättymisen ainakin siitä, että sähköpostiini alkoi taas tulla runsaasti erilaisia matkailualaan liittyviä kutsuja – viimeistään keväästä 2022 lähtien. Minulla taisi kuitenkin jäädä etätyö- ja välttelymoodi päälle turhankin pitkäksi ajaksi pandemian jälkeen, sillä olin pitkään reagoimatta kutsuihin millään tavalla – aivan kuin ne olisivat tulleet väärään osoitteeseen! Vasta nyt aktivoiduin tällä saralla sen verran, että vastasin yhteen kutsuun myöntävästi. Mikä se oli – sen saatte tietää pian. (Jos rehellisiä ollaan, kutsuja tulee välillä ns. ovista ja ikkunoista. Pitää siis harkita tarkkaan, mihin lähtee mukaan – aikaa kun ei ole rajattomasti ja tällaisista keikoista ei tienaa rahaa.)
Pohdin kursseilla työ-identiteettiäni
Kuka olen, mitä teen? Näitä kysymyksiä olen pyöritellyt viimeiset vuodet, kuten ehkä olette huomanneet. Aloitin Helsingin yliopistossa saadakseni vähän etäisyyttä työasioihin, mutta kävikin päinvastoin. Molemmat kurssit, joita nyt suoritan (Humanistit yrittäjinä ja Kulttuurien tutkimus käytännössä), liittyvät työelämään ja yrittäjyyteen. Useimmille opiskelijoille ne tarjoavat pohjaa omille pohdinnoille siitä, mitä opintojen jälkeen voisi tehdä. Minua ne haastavat katsomaan 20 vuotta taaksepäin: miten päädyin tähän pisteeseen ja miten voisin kehittyä tästä eteenpäin?
Oikeastaan juuri kurssien innoittamana aloin editoida verkkosivujani ja korjata jo kertaallen luomaani yrittäjyyden pohjaa kuntoon. Ehkä pian pääsen markinoimaan palveluitani uudella otteella ja suunnittelemaan entistä hienompia juttukeikkoja?
Buukkasin vieraita Villa Matkastoon
Kyllä, meillä on edelleen majoitustoimintaa Tammisaaressa, vaikken siitä meteliä pidäkään. Myynti on tapahtunut ihan mainostamatta ja hys-hys, ja sille on syynsä. Villa Matkasto on historiallinen talo ja ikänsä puolesta jo vähän hauras. Vuokraamme sitä siis matkailijoille, jotka eivät etsi pelkkää majoitusta vaan arvostavat vanhanajan miljöötä elämyksenä. Lisäksi, koska käytämme taloa myös itse eikä tarkoituksenamme ole myydä “koko kesää täyteen”, odottelemme mielellämme yhteydenottoja hiljakseen. Näin ehdimme järjestellä myös omaa lomakalenteriamme rauhassa. (Nyt jos ehdottomasti haluat ensi kesänä Villa Matkastoon, laitapa viesti. Joku sopiva ajankohta saattaa vielä löytyä.)
Ajastin itselleni muistutukset!
Tämä on minulle iso juttu. Tästä lähtien kännykkäni kertoo aina maanantai-aamuisin, että on aika laatia blogipostaus, ja tiistai-aamuisin, että on aika oikolukea ja julkaista se. Tämä tarkoittaa sitä, että te blogin seuraajat saatatte saada tiistaisin jotakin luettavaa! Tai siis… jos ei aina ihan tunnilleen tai päivälleen onnistu, yritän kuitenkin parhaani. Tarkoitus on päästä eroon tekstien pyörittelystä ja kirjoittaa niitä “yhdeltä istumalta”, turhia miettimättä ja viilaamatta. Eräänlainen harjoitus sekin! Uskotteko, että onnistun?
Ja lopuksi pohdintaa: miksi kirjoitan nyt elämästäni “blogin takana” avoimemmin?
Siihen on KOLME syytä:
- Voin ehkä auttaa jotakuta toista, joka miettii samanlaisia asioita, pääsemään eteenpäin ja rohkaistumaan. (Miten hienoa, jos näin on!)
- Saan jäsenneltyä omassa päässäni, mitä oikein olen tekemässä. (Koen, että tämä on siihen paras tapa.)
- Myynti on koko yrittäjäaikani ollut pahin kompastuskiveni, sillä ehkä eniten maailmassa vieroksun itseni nostamista esiin. Silti minun on pakko jollakin konstilla myydä palveluitani eli sisällöntuotantoa, oikolukua ja kaupallisia yhteistöitä blogiin/verkkolehteen. Onneksi on olemassa myös tällaisia epäsuoria, introverteille sopivia markkinointitapoja. (Eli huomio yritykset, saa ottaa koppia kaikesta kirjoittamastani ja olla yhteydessä!)
PS: Kuten alan itsekin pikkuhiljaa ymmärtää, rakastan listoja! Ne pistävät asiat kivalla tavalla järjestykseen ja kesyttävät kaaoksen päässäni. Minulla on niitä paperisenakin työpöytä täynnä. Suosittelen.
Seuraava postaus, voisin sen nyt luvata, kertoo taas blogin ydinteemasta eli MATKAILUSTA. Katsotaan mitä tulee. Tällä kertaa päätän tähän.
Kuvassa muuten Helsingin tuomiokirkko yliopiston päärakennuksen kakkoskerroksen aulasta kuvattuna. “Uusia näkökulmia tuttuihin asioihin” voisi olla tämän kevään teema!
