Tunturiaapa lintutorneineen on tärkeä osa Pyhä-Luoston kansallispuiston maisemaa. Reitin paras levähdyspaikka on kodikas Tiaislaavu.
Vietimme elokuussa 2019 viikon Pyhätunturin maisemissa. Hiljaisella ja rauhallisella alueella kävi nopeasti selväksi, että luonto oli oikeastaan se ainoa juttu, jota sinne kannatti lähteä katsomaan – ja sehän riitti! Yksi suosikkipaikoistamme oli kaunis Tunturiaapa, jossa sai kulkea pitkospuita ja ihailla voimakkaina hehkuvia Lapin värejä. Siksi aloitan tämän pienen postaussarjan sieltä. Tervetuloa retkelle.
Tunturiaavan luontopolku on sopivan lyhyt reitti aloittelijallekin, kartan mukaan 5–7 kilometriä riippuen ilmeisesti siitä, mitä kautta päättää palata takaisin. Reitti kannattaa kiertää vastapäivään, ellei välttämättä halua kiivetä Isokurun kodan kohdalla olevia pitkiä portaita ylös.
Pyhätunturin alueella kaikki reitit alkavat oikeastaan vasta Isokurun kodalta, jonne on melko pitkä kävelymatka varsinaiseksi aloituspaikaksi merkityltä Luontokeskus Naavalta. Tuo välimatka taittuu leveää, helppokulkuista hiekkatietä pitkin. Isokurun kodalta pääsee Tunturiaavalle laskeutumalla portaat alas ja seurailemalla sinisiä reittimerkkejä ensin metsäalueen läpi, sitten kohti suota ja pitkospuita. Eksyminen ei oikeastaan ole mahdollista.
Reitin varrella on lintutorni, johon voi kiivetä ihailemaan esteettömiä näkymiä Pyhätunturin huipuille. Sieltä matka jatkuu kaikkein kauneimpien suoalueiden halki Tiaislaavulle, joka oli mielestämme koko Pyhä-Luoston kansallispuiston mukavin paikka eväiden syöntiin.
Tunturiaavan luontopolku on helppo reitti, joka kannattaa Pyhätunturilla ehdottomasti kokea kauniiden maisemien vuoksi. Se on alueen reiteistä kevyin ja käy pienestä lenkistä silloin, kun ei jaksa lähteä kiertämään pitempää ja vaativampaa lenkkiä. (Niistä kerron seuraavaksi.)
Tässä maisemia Tunturiaavalta, lintutornista ja Tiaislaavulta. Alue on varmasti huikean kaunis myös syksyisin!
Ihmettelet ehkä, kuinka olen onnistunut saamaan kuviin välillä raikkaan sinistä, välillä painavan harmaata taivasta. Temppu on melko yksinkertainen: kävimme Tunturiaavalla kahdesti. En ole varma, kumpi väritys sopii paremmin sen luonteeseen. Mitä mieltä olet?
Tunturiaavan luontopolku (5–7 km)
Kuljimme ensin Isokurun kodalle ja laskeuduimme sieltä pitkät portaat alas.
Seurailimme sinisiä reittimerkkejä kostean metsäalueen läpi. Matkalla tuli muutamia portaita lisää, muttei enää läheskään yhtä vaativia.
Metsäosuuden jälkeen saavuimme suon laitaan, josta alkoivat pitkospuut. Luonnon värit vaihtuivat täysin.
Pitkospuilla on mukavan helppo kävellä. Pian edessämme jo kohosi Tunturiaavan lintutorni.
Lintutornista oli hieno näkymä Pyhätunturin huipuille ja kaikkiin suuntiin Tunturiaapaa.
Jatkoimme lintutornilta kauniiden suoalueiden yli kohti Tiaislaavua.
Tiaislaavu sijaitsi luonnonkauniilla paikalla aivan suon reunassa. Sen lähellä oli vesipaikka, jonne johtivat (ainakin sillä hetkellä) hyvin huonokuntoiset pitkospuut. Kun yhteen päähän astui, toinen ponkaisi ylös.
Tiaisia emme tainneet laavulla kohdata, mutta utelias kuukkeli tuli katselemaan meitä aivan lähietäisyydeltä. Tällaiset kohtaamiset luonnossa jäävät aina mieleen!
Olimme Pyhätunturilla reippaita: seuraavaksi tulossa Karhunjuomalammen reitti (10 km) ja sen jälkeen vielä Noitatunturin valloitus (14,5 km). Pysy kanavalla!
