Yllästunturi – matka huipulle

Ei me mitään gondolihissiä tarvita! Yllästunturin huiputus laskettelurinteitä pitkin vei kaikki mehut – mutta oli sen arvoista.

Yllästunturi ei ole aivan samanlainen luontokokemus kuin esimerkiksi Kesänkitunturi, josta kirjoitin aiemmin. Ei, Ylläksen huiputukseen kuuluu myös kivikkoisia laskettelurinteitä, korkeita aitoja, pysähtyneitä hiihtohissejä ja radiomasto. Kaikenlaista ihmisen rakentamaa ekstraa, joka saa ajattelemaan: kannattaako tuonne edes mennä?

Maisema huipulta (718 metriä merenpinnan yläpuolelta) on kuitenkin aivan yhtä upea kuin luonnontilassa olevalta tunturilta. On myös omalla tavallaan jännittävää nähdä talvella niin vilkas laskettelukeskus kesäasussaan: autiona, yksinäisenä ja odottavana.

Jos haluaa fuskata, voi Ylläksen huipulle mennä myös gondolihissillä Ylläsjärven puolelta. Ei se olisi kuitenkaan ollut sama kokemus. Me painelimme huipulle Äkäslompolon puoleltaLuontokeskus Kellokkaasta, kivistä laskettelurinnettä sinnikkäästi edeten (ja samalla vähän kirotenkin) kunnes saavutimme huipun.

Retkeen toi lisäjännitystä jossakin kauempana pyörinyt ukkonen. Olimme aiemmin lukeneet Kesänkitunturin Tähtipolun infotauluista, että ukonilman yllättäessä tunturissa täytyy kyyristyä odottamaan, kunnes tilanne menee ohi. Olimme valppaina, mutta onneksi mihinkään toimenpiteisiin ei tarvinnut ryhtyä. Kuvissamme ukkonen näkyy dramaattisena valaistuksena.

Monille tällaiset nousut ovat varmasti ihan piece of cake, mutta meille ne ovat suorituksia, joissa koettelemme rajojamme – jokainen omalla tavallamme. Emme ole ollenkaan liikunnallisesti suuntautuneita vaan ihan taviksia, jotka välillä saavat hulluja ideoita ja haluavat haastaa itseään. Joku meistä on yleensä aina vähän rapakunnossa, selkä/jalkavaivaisena tai muuten vain kärttyisä. Silti menemme. Parasta on reissun jälkeen, kun voi kiittää itseään siitä, että jaksoi.

Tervetuloa seuraamaan matkaamme Ylläksen huipulle kuvakertomuksena.

Yllästunturi. Ensimmäinen ajatus oli: ei kai me tuonne mennä? Koko urakka näytti toivottomalta. Lähdimme kiipeämään.
Ensimmäinen ajatus oli: ei kai me tuonne mennä? Koko urakka näytti toivottomalta. Lähdimme kiipeämään.
Yllästunturi. Rinnettä jatkui paljon pitemmälti kuin ensialkuun ajattelimme. Matkaa tuntui tulevan aina vain lisää.
Rinnettä jatkui paljon pitemmälti kuin ensialkuun ajattelimme. Matkaa tuntui tulevan aina vain lisää.
Yllästunturi. Aloimme jo saavuttaa louhikkoisen laskettelurinteen yläpäätä tajuamatta, ettei matka todellakaan siihen loppuisi.
Aloimme jo saavuttaa louhikkoisen laskettelurinteen yläpäätä tajuamatta, ettei matka todellakaan siihen loppuisi.
Yllästunturi. Pääsimme hiihtohisseille. Aikamoisia metallirohjakkeita.
Pääsimme hiihtohisseille. Aikamoisia metallirohjakkeita.
Yllästunturi. Betonipainot kiinnostivat pientä insinööriä.
Betonipainot kiinnostivat pientä insinööriä.
Yllästunturi. Emme olleetkaan ainoita kiipeilijöitä. Seuraamme liittyi poro.
Emme olleetkaan ainoita kiipeilijöitä. Seuraamme liittyi poro.
Yllästunturi. Aika komea moottorikelkkareitti.
Aika komea moottorikelkkareitti.
Yllästunturi. Matka jatkui kohti huippua.
Matka jatkui kohti huippua.
Yllästunturi. Ei voi olla totta mikä maisema! Keskellä näkyy pieni rakennus. Sen luona sjaitsivat äskeiset hiihtohissit.
Ei voi olla totta mikä maisema! Keskellä näkyy pieni rakennus. Sen luona sjaitsivat äskeiset hiihtohissit.
Yllästunturi. Huipun lähestymisen huomasi siitä, että maisemaan alkoi ilmestyä kivikasoja.
Huipun lähestymisen huomasi siitä, että maisemaan alkoi ilmestyä kivikasoja.
Yllästunturi. No siinä! Tämä kivikasa on uskoakseni Yllästunturin korkein huippu, tai siltä se ainakin paikan päällä näytti.
No siinä! Tämä kivikasa on uskoakseni Yllästunturin korkein huippu, tai siltä se ainakin paikan päällä näytti.
Yllästunturi. Kaiken rehkimisen ja kapuamisen jälkeen tulimme gondolihissille, joka toi porukkaa ylös tunturin toiselta puolelta. Niin tai näin, miten kukin haluaa.
Kaiken rehkimisen ja kapuamisen jälkeen tulimme gondolihissille, joka toi porukkaa ylös tunturin toiselta puolelta. Niin tai näin, miten kukin haluaa.
Yllästunturi. Pieni sateenkaariyritelmäkin nähtiin.
Pieni sateenkaariyritelmäkin nähtiin.
Yllästunturi. Ja maisema oli meidän!
Ja maisema oli meidän!
Yllästunturi. Kirjoittajakin pääsi (kerrankin) kuvaan.
Kirjoittajakin pääsi (kerrankin) kuvaan.
Yllästunturi. Alas laskeuduimme huoltotietä pitkin. Se oli pitempi mutta helpompi reitti. Kiitos Ylläs, olit upea!
Alas laskeuduimme huoltotietä pitkin. Se oli pitempi mutta helpompi reitti. Kiitos Ylläs, olit upea!

PS. Jos matkailu kiinnostaa, seuraa some-kanaviani!

Luvassa monenmoista matkailu- ja kulttuurijuttua meiltä ja maailmalta. Kiitos! 🙂


 

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

3 ajatuksia aiheesta “Yllästunturi – matka huipulle”